Toisen viikon satoa

'Praktikantin Piia'

Tiistaina alkoi taas arkinen aherrus. Piialla oli aivan huippuhyvä viikko; hän sai uuden ohjaajan,  joka puhuu hyvää englantia ja halusi antaa Piian tehdä aivan kaikkea, mitä Piia halusi. Viikon aikana Piia on oppinut pistämään verenohennuslääkkeitä (mahaan ja käteen), mittaamaan saksalaiseen tapaan verensokeria, tekemään joka-aamuiset perusmittaukset (verenpaine, syke ja lämpö) ja kirjannut tulokset paperisiin potilaskansioihin. Verenpaineet otetaan täällä ’vanhanaikaisesti’ manuaalisesti. Hän pääsi myös viemään potilasta pään alueen magneettikuvaan ja myös katselemaan valvomoon monitorista näkyvää kuvaa. Perjantaina hän oli paikalla, kun erään potilaan huomattiin menehtyneen, tämä oli kyllä jo odotettavissakin, ja hän sai olla mukana vainajan laitossa ja omaisten tapaamisessa. 

Ja minä taas…. no, ainakin olen hieman päässyt kärryille osaston päivärutiineista ja tällä viikolla sain aivan itsekseni hoitaa muutamien potilaiden aamupesut. Se on kyllä ollut mukavaa, kun nämä potilaat ovat hienosti halunneet ymmärtää mitä sanon, jonkin verran siis siinä tullut jutusteltua. Minäkin kokeilin verenpaineen mittausta. Olen itsekseni täytellyt hyllyjä ohjeen mukaan, käyttänyt potilaita vaa’alla. Välillä meinaa olla hieman pitkästyttävää, kun tulee selvien työrupeamien välissä vaivaannuttavia taukoja. Ihan kiva työviikko kuitenkin.

Tiistaina töiden jälkeen lähdimme vähän kävelemään kaupungille, tarkoituksenamme oli päästä katsomaan paikallista ostoskeskusta, Weimar Atriumia,  www.weimar-atrium.de  ja oi, mikä ihanuus se olikaan! Siellähän se vierähti tiistai-ilta ja kävimmepä siellä myös torstaina. Torstaina teimme myös bussiretken kaupungissa ja kävimme ostamassa junaliput lauantairetkelle Erfurtiin, www.erfurt.de mistä muutama kuva alla. Kuvista ei kylläkään välity kuin hippunen kaupungin viehättävyydestä! 

Lauantaipäivälle tuli kiitettävästi pituutta ja askelia, eikä illalla enää voinut kuin nostaa jalat ylös. Tässä iltakahvihetki asuntolan yhteiskeittiössä.

Huomenna onkin edessä muutto uuteen majoitukseen, tämä sunnuntai on käytetty lepäämiseen ja pakkaamiseen. Onneksi useamman päivän kestänyt hissinkorjaus on saatu päätökseen, sillä raput alaovelle ovat niin kapeat, ettei puhettakaan, että siitä tuollaisen, suht' kookkaan matkapakaasin kanssa ainakaan turvallisesti kulkisi.